• Home
  • /
  • Asuminen
  • /
  • Miten perheet viettävät vapaa-aikaa arkisin, ja mikä siinä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana?

Miten perheet viettävät vapaa-aikaa arkisin, ja mikä siinä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana?

Perhe

Perheiden yhdessä viettämä vapaa-aika on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Digitaalisuus: älypuhelinten, tablettien ja ylipäätään internetin käytön helppous ja saatavuus kaikkialla vaikuttaa paljon perheiden arkeen.

Ulkona liikkuminen, liikunnalliset harrastukset ja liikkumista vaativien leikkien ja pelien pelaaminen, kuten jalkapallo, ovat vähentyneet. Perheet viettävät enimmäkseen aikaa sisällä median äärellä. Lapset katsovat televisiota, sisältöä tabletista tai pelaavat online- tai videopelejä kun aikuiset viettävät aikaansa älypuhelimen äärellä.

Yhteistoiminta sekä vuorovaikutus lasten ja aikuisten välillä ei usein ole riittävää ja monet lapset oireilevat sekä psyykkisesti että fyysisesti. Monissa perheissä kommunikoidaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai pikaviestein jopa silloin, kun ollaan yhdessä paikalla samassa tilassa.

Lapsilla on kuitenkin yleisesti ottaen paljon harrastuksia nykyaikana.

Perheiden vapaa-ajan vietto

Perheiden vapaa-ajan viettoon vaikuttaa paljon tulotaso.

Lasten ajankäyttö on yhteydessä vanhempien ja perheen tilanteeseen, kuten vanhempien työssäkäyntiin ja perheen toimeentuloon.

Varakkaammilla perheillä on mahdollisuus matkustella enemmän kuin köyhien perheiden lapsilla. Tutkimusten mukaan myös lapset, joiden vanhemmilla oli korkeampi sosioekonominen asema, käyttivät muita lapsia enemmän aikaa liikunnan harrastamiseen, viettivät vähemmän aikaa tietokoneen ja television ääressä sekä nukkuivat pidempiä yöunia. Taloudellinen eriarvoisuus sekä elämänmuotojen eriytyminen vaikuttavat monella tapaa lasten ajankäyttöön. Lasten ajankäytön rakenne ja se, keiden kanssa he viettävät aikaansa, vaihtelee tulotasoltaan erilaisissa perheissä. Pienituloisten lapsiperheiden vanhemmilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tukea taloudellisesti esimerkiksi lasten koulunkäyntiä, harrastuksia tai vapaa-ajanviettoa yleensä. Monella nuorella ei esimerkiksi ole mahdollisuutta saada yleissivistävää koulutusta (lukio) perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Tutkimuksissa havaittiin myös, että pienituloisten perheiden lapset viettivät selvästi vähemmän aikaa isiensä kanssa kuin hyvätuloisten perheiden lapset. Äitien kanssa vietetty aika ei ollut riippuvaista tuloluokasta. Toisaalta huomattiin, että köyhien perheiden lapset viettivät enemmän aikaa sukulaisten kanssa kuin varakkaampien perheiden lapset. Pienituloisissa perheissä lapset kuitenkin joutuivat viettämään enemmän aikaa yksin kuin hyvätuloisissa perheissä.

Kotona ruokailu viikonloppuisin ja vapaapäivinä oli yleisempää korkeamman tuloluokan kuin alemman tuloluokan perheissä. Yleisesti ottaen perheen korkea sosioekonominen asema on yhteydessä lasten terveellisempiin elämäntapoihin sekä ajankäyttötottumuksiin.

Varakkaamman perheen lapsella vapaa-aika on aktiivista, ja harrastuksia on paljon. Sosiaalisuus oli myös keskeisessä osassa, joka näkyi vapaa-ajan vietossa esimerkiksi shoppaillen, kahvilassa tai elokuvissa. Siis toiminnoissa, jotka vaativat rahaa.

Perheissä, joissa oli heikko taloudellinen tilanne, lapsi saattoi helposti jäädä kaveriporukan ulkopuolelle rahanpuutteen vuoksi. Tämä saattaa tuottaa vaikeuksia yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja aiheuttaa jopa kiusaamista.

kulttuuriharrastukset

Lasten yleisimmät kulttuuriharrastukset ovat soittaminen ja kuvataiteet, ja harrastamisen yleisyyteen vaikuttaa tuloluokka. Soittimen soittaminen on yleisintä suurituloisten perheiden lapsilla. Pienituloisissa perheissä yleisin kulttuuriharrastus lapsilla on kuvataide, kuten piirtäminen tai maalaaminen. Pienituloisten perheiden lapset kuuluivat useammin harrastajateatteriin tai näytelmäkerhoon kuin keski- tai suurituloisten perheiden lapset. Valokuvaus, luultavasti kaluston hintavuuden vuoksi, oli yleisempää keski- ja suurituloisissa perheissä.

Lapset

Lasten ajankäytössä on vielä paljon tutkittavaa. Noin 10 vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella näytti vielä siltä, että tulotaso ei merkittävästi muokannut lasten ajankäyttöä Suomessa. Selvimmin tuloluokkien väliset erot näkyivät kotitöihin, koulutyöhön ja vapaa-ajan matkoihin käytetyssä ajassa. Tyttöjen ja poikien ajankäytössä oli kuitenkin selviä eroja. Keski- ja suurituloisissa perheissä tytöt käyttivät enemmän aikaa koulutyöhön ja vähemmän aikaa liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin kuin pienituloisten perheiden tytöt. Sen sijaan suurituloisten perheiden pojat tekivät pienituloisten perheiden poikia enemmän kotitöitä ja käyttivät huomattavasti enemmän aikaa vapaa-ajan matkoihin.

Kulttuuriharrastuksissa erot olivat suhteellisen pieniä. Tulojen yhteys vapaa-ajan kulttuuritapahtumissa käymiseen oli näkyvämpi, suurituloisten perheiden lapsilla oli paremmat mahdollisuudet käydä kulttuuritapahtumissa vapaa-aikanaan kuin pienituloisten perheiden lapsilla.